Sisältömuotoilu

Palvelumuotoilun avulla vaikuttavampia sisältöjä

Sisältömuotoilu on muotoilun osa-alue, joka on yleistynyt viimeisen neljän vuoden aikana myös Suomessa. Maailmalla sisältömuotoilun edelläkävijät ovat olleet Iso-Britanniassa ja Amerikassa. Tässä blogissa avaan sisältömuotoilun juuria, perusteita ja oppeja sen soveltamisesta Suomen julkishallinnossa. Blogi syntyi, kun valmistauduin haastatteluun Viestinnän palvelumuotoilu -kirjaa varten. (1)

Helsingin kaupungin muotoilijoita kesällä 2023

Sisältömuotoilun juuret

Sisältömuotoilua edelsi sisältöstrategian syntyminen, kun Kristina Halvorson julkaisi aiheesta kirjan 2009 (Content strategy for the web). Samoihin aikoihin Amerikassa, Facebook palkkasi ensimmäisen Content Strategist -roolin. (2)

Sisältömuotoilu (engl. content design) syntyi 2010–2014 Iso-Britanniassa, kun Sarah Richards työskenteli kenties maailman suurimman verkkosivu-uudistuksen, GOV.UK:n parissa. Tämän jälkeen Sarah perusti Content Design London -yrityksen ja kirjoitti kirjan Content design vuonna 2017. (3)

Suomessa sisältömuotoilun pioneereja ovat Seniha Cihangir, Mari Kervinen ja Eeva Öörni. Itse kiinnostuin sisältömuotoilusta nimenomaan Senihan ja Marin kautta. Vuosina 2015–2016 olin mukana vero.fi-uudistuksessa, jossa Senihan johdolla luotiin sisältömuotoiluvetoinen konsepti ja sisällöntuotantomalli yhdelle Suomen tärkeimmistä verkkosivustoista. (4)

Seurasin Marin uraa uurtavaa työtä suomi.fi-verkkosivuston parissa, ja ilokseni sain työskennellä Marin kanssa hel.fi-verkkosivuston uudistuksessa 2022–2023. Eevalta tuli juuri ulos kirja aiheesta (Selkeä kieli, toimivat tekstit). Suomessa sisältömuotoilu on erityisesti kulkenut käsi kädessä saavutettavuuden kanssa. Kielen ymmärrettävyys on tärkeä sisältömuotoilun periaate, joten saavutettavuus (tekninen, käyttökokemus, kognitiivinen) on sille paras kumppani. Marin ja Laura Niemen Saavutettavan kielen työkalupakki (2022) ja Saavuta-seminaarit ovat osaltaan tuoneet sisältömuotoilun ja saavutettavuuden yhteisiä pintoja esille. (5) (6) (7)

Kun valmistelimme kenties Suomen suurinta verkkosivu-uudistusta (Vanhassa Hel.fi-sivustossa oli 580 000 sivua) Helsingin kaupungilla, esille nousi ajatus sisältömuotoilun kokeilusta. Yhdessä kaupungin sisällöntuotantoyksikön päällikön Jani Merimaan kanssa toimme hanketiimiin ensin sisältöstrategin ja sen jälkeen sisältömuotoilijan. Hel.fi-uudistushankkeen 2020–2023 aikana harjoittelimme kaikkea sitä laajuutta, mitä sisältömuotoiluun liittyy. Sisältömuotoilusta tuli myös avainrooli Digimuotoilutiimiin, jonka perustin kaupungille samaan aikaan. Nykyisin Helsingin kaupungilla on useampi sisältömuotoilija, ja se on roolina ja osaamisalueena vakiintunut osaksi viestinnän ja digitalisaation työtä.

Maailmalla sisältömuotoilu on kehittynyt valtavasti viime vuosina ja loistavia oppaita sisältömuotoiluun löytyy Iso-Britannian Government Digital Service (GDS) lisäksi nyt myös Skotlannin, Uuden Seelannin, Australian ja Amerikan julkishallinnoista avoimesti kaikkien käyttöön. Eniten olen itse oppinut sisältömuotoilusta nimenomaan GDS:n blogeista, Lou Downen kirjasta Good Services sekä tuoreesta Hinrich von Haarenin kirjasta Content transformation. (8) (9) (10)

Julisteet: Mark Hurrell, Government Digital Service, UK (2016)

Mitä sisältömuotoilu tarkoittaa?

Sisältömuotoilu tarkoittaa palvelumuotoilun hyödyntämistä sisältöjen kehittämisessä. Sisältömuotoilu yhdistää muotoilun, ketteryyden, sisällöntuotannon ja viestinnän osaamisalueita.

• Sisältömuotoilu on lähestymistapa. Sisältömuotoilu nojaa tiettyihin periaatteisiin, jotka tuovat erityisen linssin sisältöihin, viestintään ja digitaalisiin palveluihin. Sisältömuotoilun lähestymistapa on luova, osallistuva, kokeileva ja ihmiskeskeinen. Sisältömuotoilun tavoitteena on asiakaskokemus, vaikuttavuus ja tuottavuus.
• Sisältömuotoilu on prosessi. Sisältömuotoilun vaiheet noudattelevat pitkälti palvelumuotoilun ja ketterän kehityksen vaiheita. Sisältömuotoilun prosessi nostaa sisältönäkökulman keskeiseen rooliin muotoilun ja ohjelmistokehityksen rinnalle. Sisältömuotoilu alkaa asiakastutkimuksesta, etenee sisällön konseptointiin, protoiluun, testaukseen ja lopulta ketterään toteutukseen ja jatkuvaan kehittämiseen.
• Sisältömuotoilu on menetelmiä ja työkaluja. Sisältömuotoilun erilaisten menetelmien ja työkalujen avulla sisältöjen kehittämistä voi tehdä yhdessä asiakkaiden ja erilaisten asiantuntijoiden kanssa, kokeillen ja testaten.
• Sisältömuotoilu on myös ammatti ja rooli. Kaupungilla sisältömuotoilijan roolissa toimivat niin palvelumuotoilun kuin viestinnän taustan omaavat henkilöt. Sisältömuotoilija ei kuitenkaan ole uusi termi viestinnän asiantuntijalle, vaan se pitää sisällään monia aivan uudenlaisia osaamisalueita. Sisältömuotoilusta voi kuitenkin tulla kätevä työkalu erilaisiin viestinnän tehtäviin, vaikka sitä ei päätyönään tekisikään.
• Sisältömuotoilu on johtamismalli ja transformaatiotapa. Ehkä yllättäenkin sisältömuotoilu tarjoaa myös johtamismalliin päivityksen, kun sisällöt nostetaan kehitysjonojen priorisoinnin kulmakiveksi tai sisältömuotoilu otetaan sisällöntuotanto-organisaation hallintamallin perustaksi.

Lisäksi sisältömuotoiluun liittyy kävijäseuranta (web-analytiikka), SEO eli hakukoneoptimointi, saavutettavuus, ja jopa tietokannat ja tiedon laatu.

Hel.fi-verkkosivuston etusivu 23.4.2024

Mitä haasteita sisältömuotoilu ratkaisee?

Sisältömuotoilu on syntynyt tarpeesta tehdä käyttäjälähtöisempiä ja vaikuttavampia sisältöjä — tai oikeastaan parempia palveluja. Erityisesti sisältömuotoilu on syntynyt sotkuisten verkkosivujen, kiukuttavien asiointipalvelujen ja kapulakielen pelastajaksi. Enää ei riitä, että digitaalinen palvelu toimii teknisesti ja näyttää visuaalisesti hyvältä. On huomattu, että sisältö onkin kuningas! Toisaalta sisällöntuotanto ei riitä, vaan sisältöjä pitää muotoilla.

Sisällöntuotanto ei ole synonyymi sisältömuotoilulle.

Itse halusin tuoda sisältömuotoilun roolin ja osaamisalueen Helsingin kaupungille haastaakseni perinteistä viestinnän ammattikenttää. Kaupungilla oli tuohon aikaan noin 800 sisällöntuottajaa ja toista kymmentä eri viestintäyksikköä. Viestinnän asiantuntijat ovatkin vakiintunut osa julkishallinnon työntekijäkuntaa. Miten tällaisessa tilanteessa saa aikaan muutosta ja innostusta uudistumaan, vaikkapa suuren verkkosivu-projektin äärellä? Sisältömuotoilu on ollut keino tuoda perinteisen viestinnän asiantuntijan työhön mukaan käyttäjälähtöisyys, kokeilevuus ja yhteiskehittäminen. Sisältömuotoilu on myös keino korostaa viestinnän siirtymistä digitaalisiin kanaviin ja tuoda esille verkkokirjoittamisen erityisosaaminen.

Kanavia on liikaa ja tieto asuu monessa paikassa

Kun aloitin kaupungilla 2019, kollegani Paula Lahti veti ansiokasta Kanavahallinnan projektia, jonka lopputuloksena tunnistettiin, että kaupungilla on yli 1 000 digitaalista kanavaa.

Sisältömuotoilun avulla voidaan järkevöittää kanavakokonaisuutta esimerkiksi järjestelemällä sisällöt asiakaslähtöisten teemojen ympärille. Informaatioarkkitehtuuri-menetelmällä voidaan suunnitella ja hallita yhteistä rakennetta, jossa kaikilla sisällöillä on yhteinen kotipesä.

Tietoa ei löydy tai siihen ei luoteta

Kaikkien palvelujen etusivu on Google. Näin toteaa Lou Downe kirjassa “Good Services” ja hankepäällikkö Jani Merimaa hel.fi-uudistuksen alussa. Käyttäjän polku Hel.fi-sivustolla alkoikin siis useimmiten Google-haulla ja aloitussivu saattoi olla ihan muu kuin etusivu.

Etenkin suurten verkkosivujen haaste on sisäinen löydettävyys, tietoa on niin paljon, että käyttäjä tukeutuu Google-hakukoneen lisäksi sivustohakuun tai navigaatioon, jotka eivät useimmiten toimi parhaalla tavalla. Käyttäjää ohjataan myös sivujen sisällöillä ja ristiinlinkityksillä. Pahimmillaan käyttäjä jää looppiin, jossa aina palaa samalle sivulle, löytämättä perille.

Laki velvoittaa, että kaikki julkiset palvelut tulee kuvata kansalliseen palvelutietovarantoon. Usein palvelukuvauksia on myös monessa muussa rekisterissä tai pahimmillaan manuaalisesti päivitettävänä monessa kanavassa. Tämä johtaa siihen, että tiedon laatu on heikkoa tai sen päivittämisestä ja ylläpidosta tulee raskas taakka työntekijöille. Asiakkaan voikin olla vaikea luottaa siihen, että hänen löytämänsä tieto on luotettavaa ja ajantasaista. Työntekijät kokevat epämotivoivana saman tiedon syöttämisen moneen paikkaan ja toisaalta pakollisiin rekistereihin syötettyä tietoa ei hoksata hyödyntää muualla.

Vero.fi-uudistuksessa testasimme käyttäjien kanssa varainsiirtoveroon liittyviä sisältöjä. Haasteeksi koettiin, että käyttäjän on vaikea löytää isoista tekstimassoista juuri itseään koskeva tieto, jolloin hän varmistelee asiaa soittamalla verottajalle. Pahimmillaan käyttäjä eksyi syventäviin vero-ohjeisiin, joissa sisältö on yksityiskohtaista ja lakiteknistä ammattilaiselle suunnattua nippelitietoa. Sisältömuotoilun avulla kehitimme käyttökokemusratkaisun ja sisältömallin, jolla asiakas pystyi selvittämään nopeasti juuri itselleen oikean veromäärän ja toimenpiteet. Ilokseni tämä 2015 vuonna kehitetty ratkaisu on edelleen Vero.fi-sivustolla käytössä.

Lorem ipsum ja akronyymipalvelut

Lou Downe kirjoittaa kirjassaan Good services, että “Good services are verbs. Bad services are nouns.” Palvelun oikeanlainen nimeäminen onkin ensimmäinen askel hyvien palvelujen suunnittelussa. Pahimmillaan palvelun nimi on akronyymi tai lomakekoodi.

Kun digitaalisia palveluja suunnittelee ensivaiheessa usein vain muotoilija ja devaaja, sisällöt korvataan lorem ipsumilla eli täytetekstillä. Palvelukonsepteja ja lähes valmiitakin palveluja saatetaan siis testata käyttäjillä ilman aitoja sisältöjä. “Liian usein näemme lorem ipsumia siellä missä pitäisi luoda alku asiakaslähtöiselle tarinalle.” toteaa Helsingin sisältömuotoilijana toiminut Kristiina Ahonen blogissaan. (11)

Vero.fi varainsiirtoveron ohje

Sisältömuotoilun 5 periaatetta

1. Asiakaslähtöisyys.

Sisältöjen suunnittelussa tulee aina lähteä liikkeelle asiakkaan tarpeiden selvittämisestä, samoin kuin palvelumuotoilu alkaa asiakasymmärryksellä. Jokaisella sisällöllä tulee olla aina aito asiakastarve. Vastakohtana on organisaatiolähtöinen viestintä, jossa sisällön tarve lähtee organisaatiosta. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa tarpeen tunnistamisen lisäksi siilorajat rikkovaa lähestymistapaa, sillä asiakkaan tarpeet usein ylittävät organisaation rajoja. Esimerkiksi elämäntapahtumat ovat asiakaslähtöinen tapa hahmottaa asiakkaalle tarpeellisia sisältökokonaisuuksia.

2. Ymmärrettävyys

Sisältöjen ja palvelun ymmärrettävyys mahdollistaa palvelun käyttämisen eli liittyy kiinteästi saavutettavuuteen. Ymmärrettävyys voi liittyä myös palvelun tarkoituksen ymmärtämiseen tai asiakkaan odotusten hallintaan. Pahimmillaan huono ymmärrettävyys johtaa häiriökysyntään, kun asiakas on yhteydessä puhelimitse tai käyntiasioinnissa varmistaakseen asiansa. Ymmärrettävyydestä kannattaa vaikka tutustua Eeva Öörnin kirjaan tai Selkeän kielen työkalupakkiin.

3. Löydettävyys

Hakukonelöydettävyyden lisäksi, käyttäjän kokemus palvelun löydettävyydestä muodostuu kolmella tasolla: kokonaiskuvan hahmottamisen, palvelun sisällä olevien polkujen, ja käyttökokemuksen yhtenäisyyden kautta. Käyttäjä löytää oikean tiedon äärelle, kun hahmottaa palvelun kokonaisuuden selkeän informaatioarkkitehtuurin, navigaation ja sivustohaun avulla. Käyttäjän polku palvelun sisällä etenee sujuvasti, kun tietoa on koottu loogisen teeman ympärille ja käyttäjää ohjataan eteenpäin esimerkiksi sivupohjien, sisällysluetteloiden ja linkkilistojen avulla. Yhdenmukaisuus parantaa löydettävyyttä, kun käyttäjä oppii tuntemaan palvelun esimerkiksi tuttujen sivupohjien, komponenttien ja sisältömallien avulla.

4. Äänensävy

Palvelun äänensävy on tyyli ja kieli, jolla palvelu viestii asiakkailleen. Parhaimmillaan äänensävy tukee asiakaskokemuksen tavoitteita, brändiä ja vahvistaa palvelun ymmärrettävyyttä ja löydettävyyttä. Perinteinen virkakieli on täynnä passiivia, muodollisuutta ja epämääräisyyttä. Selkeä kieli on suoraa ja konkreettista. Äänensävyn avulla aiheet ja palvelu on helpommin lähestyttäviä — empaattisuus saa näkyä ja termeissä kannattaa käyttää arkipäiväistä nykykieltä.

5. Ketteryys

Sisältömuotoilun viides periaate on ketteryys, sillä sisältöjen kehittäminen tulee olla kokeilevaa ja jatkuvaa. Sisältömuotoilun prosessissa hyödynnetään paljon ketterän kehityksen periaatteita: sprinttejä, protoilua, testaamista, iteraatioita, nopeita julkaisuja, minimiversioita, karsimista, priorisointia, palautteen keräämistä ja mittaamista. Ketteryys muistuttaa siitä, että sisältöjä ei kannata hillota kirjoituspöydällä pitkään, vaan niitä tulee kehittää ja testata yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

Sisältömuotoilun menetelmät ja työkalut

Kehitimme Helsingin kaupungilla useamman iteraation verran seuraavia keskeisiä sisältömuotoilun menetelmiä:

• Sivukartta ja sivukarttatyöpaja
• Käyttäjätarinat
• Informaatioarkkitehtuuri
• Sivumalli ja sisältökonsepti
• Äänensävyn tutkimus
• Sisältöjen käyttäjätestaus
• Sisältösuunnitelma

Voit tutustua tarkemmin näihin menetelmiin kaupungin avoimessa Pelikirjassa, sisältömuotoilun oppaassa. (12)

Helsingin kaupungin pelikirjan etusivu 23.4.2024

Sisältömuotoilu ja UX

Sisältömuotoilu on tärkeä työkaveri palvelumuotoilun ja asiakastutkimuksen lisäksi etenkin käyttökokemuksen suunnittelijoille. Keskeiset yhtenäiset käyttökokemusratkaisut ratkaisevat lopulta palvelun käytettävyyden ja sisällön löydettävyyden. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi:

• Navigaatio
• Vaiheistuskomponentti
• Suodatushaut ja listausnäkymät
• Laskurit
• Ristiinlinkitys

Sisältömuotoilijan rooli on myös tukea käyttöliittymämallien ohjeistusten luomista — tällaisia voi olla esimerkiksi osana design systemiä tai verkkosivujen sisällöntuotannon oppaissa. Käyttöliittymämallin ohjeistus kuvaa ja ohjeistaa, miten sisältöä tuotetaan konseptin mukaisesti sivupohjiin, sivumalleihin ja komponentteihin.

UX copy tai UX writing on myös osa sisältömuotoilua. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi käyttöliittymien pienten tekstien muotoilua. Mitä painikkeessa lukee? Mitkä ovat yhtenäiset termit, joita käytämme ohjaamaan käyttäjää? Miten nimeämme palvelun?

Tekstien lisäksi myös kuvat ja videot ovat sisältöjä. Näissäkin kannattaa tehdä läheistä yhteistyötä sisältömuotoilun ja käyttökokemussuunnittelun välillä.

Sisältömuotoilu muutosjohtamisessa ja transformaatiossa

Sisältömuotoilua kannattaa tarkastella myös muutoksen johtamisen näkökulmasta. Usein sisältömuotoilua käynnistetään tai tehdään osana suurta verkkosivu-uudistusta. Silloin sisältömuotoilulla on rooli muutoksen mahdollistajana. Hinrich von Haaren kirjoittaa kirjassaan Content transformation myös, miten sisältömuotoilu muuttaa radikaalisti sisällöntuotannon kulttuuria.

Sisältömuotoilu muutoksen mahdollistajana

Helsingin kaupungilla sisältömuotoilun osaamisalue kehittyi vuosina 2020–2023, osana valtavaa verkkosivu-uudistusta. Aluksi uudistus käynnistyi teknisen alustan muutoksena, mukaan tuli sisältötyö, mutta pian sekin laajentui kokonaisvaltaiseen muutokseen, jonka tavoitteena oli tekniikan ja käyttökokemuksen uudistamisen lisäksi suuri koko organisaation kattava toimintatapojen muutos.

Muutoksessa on kyse sekä uuden osaamisalueen tuomisesta organisaatioon, että sen edustamien periaatteiden ja toimintatapojen jalkauttamisesta työyhteisön arkeen. Karkeasti ottaen Helsingin muutosprosessissa oli seuraavat vaiheet tai ratkaisevat elementit:

1. Tuoteomistaja-rooli. Sisältömuotoilun kanssa samaan aikaan veimme läpi ketteryyden muutosta organisaatiossa. Houkuttelimme parisen kymmentä viestintäasiantuntijaa hyppäämään tuoteomistajan rooliin temaattisissa verkkosivustoprojekteissa. Nämä henkilöt kävivät ensimmäisten joukossa sisältömuotoilun koulutukset. Tuoteomistajista tuli sisältömuotoilun sanansaattajia.
2. Sisältömuotoilun roolin perustaminen. Haimme tiimiin ensimmäisten joukossa sisältöosaamista, ensin sisältöstrategin ja 2021 vuoden alusta sisältömuotoilijan roolin avulla. Uuden roolin rekrytoiminen ei ollut helppoa ja roolissa oli paljon vaihtuvuutta. Toisaalta jokainen sisältömuotoilijamme toi oman leimansa kaupungille rakentuneeseen sisältömuotoilun malliin.
3. Sisältömuotoilun pelikirja. Sisältömuotoilun perusteet kuvattiin avoimeen verkko-oppaaseen. Lisäksi järjestimme useita webinaareja ja jaoimme avoimesti sprintti-demojen kutsuja organisaation sisällä.
4. Käyttäjätarina-menetelmän kehittäminen.
5. Sisältömuotoilun yhteisö ja sisältömuotoilun klinikat.
6. Sisällöntuotannon opas.
7. Katselmoinnit.

Sisältömuotoilu sisällöntuotannon transformaatiossa

Hinrich von Haaren kirjassaan Content transformation esittelee 4 tapaa, miten sisältömuotoilu muuttaa asioita radikaalisti:

1. Sisällöt muuttuvat. Etenkin sisältöjen yksinkertaistaminen ja karsiminen tuovat suuren muutoksen vanhaan sisältöön.
2. Sisältö näyttää ja tuntuu erilaiselta. Uusi sisältö vaatii tuekseen uuden käyttökokemuksen. Sisältömuotoilu ja UX työstävät uusia sivumalleja ja käyttöliittymäkomponentteja palvelemaan sisällön tavoitteita.
3. Sisällöntuotannon tapa muuttuu. Muutoksessa sisällöntuotannon tekijöiden ajattelu ja toimintatavat muuttuvat merkittävästi. Etenkin asiakaslähtöisyys muuttaa tapaa tuottaa sisältöjä.
4. Koko viestintäorganisaation kulttuuri muuttuu. Sisältömuotoilun muutoksessa perinteinen ajattelu tiedottamisesta vaihtuu asiakkaan tarpeista lähteväksi vuorovaikutukseksi. “Mitä haluamme kertoa asiakkaillemme?” “Miten saisimme asiakkaat kiinnostumaan meistä?” muuttuvat “Mitä asiakkaat tarvitsevat meiltä?”.

Hinrich von Haaren on myös kuvannut loistavan 11 askeleen muutosprosessin sisältömuotoiluun. Näistä askelista voi poimia tärkeitä käytännön työkaluja muutoksen läpivientiin. Erityisesti itselleni on jäänyt mieleen:

• sisällön priorisointi
• käyttäjätarpeet
• sisältömallit (engl. content patterns)
• sisältöstrategian osa-alueet

Miten sisältömuotoilussa pääsee alkuun?

1. Aloita pienestä kokeilusta.
2. Järjestä aiheesta webinaari ja kutsu asiantuntija kertomaan.
3. Vakuuta avainjohtaja tueksi.
4. Aloita sisältömuotoilu aina asiakasymmärryksestä. Etsi käsiin kaikki olemassa oleva tieto asiakkaista ja heidän tarpeistaan, esimerkiksi analytiikasta, palautteista, tutkimuksista, tai aiemmin tehdystä palvelumuotoilusta. Priorisoi tarpeet työpajassa ja aloita tärkeimmästä.
5. Kokeile käyttäjätarina-menetelmää sisällön uudistamisessa. Helsingin käyttäjätarinamenetelmä on samantyyppinen kuin von Haarenin käyttäjätarvetaulukot. Käyttäjänä X (millaisessa roolissa käyttäjä on), haluan X (mitä käyttäjä haluaa tehdä), jotta voin X (mitä käyttäjä haluaa saavuttaa lopputuloksena).
6. Rakenna tiimi. Tarvitset ympärillesi ihmisiä auttamaan tutkimuksessa, käyttökokemuksen suunnittelussa, ohjelmistokehityksessä ja ketterän kehityksen läpiviennissä. Sisällön teemojen ympärille tarvitaan julkishallinnossa usein erilaisia subtanssiasiantuntijoita, joille palvelun yksityiskohdat ovat tuttuja.

Mihin suuntaan sisältömuotoilu kehittyy seuraavaksi?

Pohdiskelin skenaarioita tulevaan.

Mahdollisuus A: Sisältömuotoilu integroituu vahvemmin nimenomaan viestinnän organisaatioon. Jokaisessa viestintätiimissä on sisältömuotoilija ja/tai tällainen osaaminen koetaan tärkeäksi hankkia uudelleenkouluttautumalla tai työssä oppimalla. Viestintä kokee sisältömuotoilun omaksi kehittämistavakseen ja keinoksi vaikuttaa laajemmin palveluihin ja lopputuloksiin.

Mahdollisuus B: Suomeenkin syntyy lisää monialaisia muotoilutiimejä, joissa on palvelumuotoilijoiden, asiakastutkijoiden ja käyttökokemussuunnittelijoiden lisäksi sisältömuotoilijoita. Sisältömuotoilu pysyy vahvasti osana nimenomaan muotoilun kenttää ja täydentää muotoilijoiden osaamista.

Mahdollisuus C: Sisältömuotoilu nousee johdon agendalle. Tämä skenaario voi tarkoittaa sitä, että huomataan kuinka paljon valtaa hyvillä (ja huonoilla) sisällöillä on myös organisaation liiketoiminnan vaikuttavuudelle. Sisältömuotoilun avulla viestintä tai verkkosivut eivät ole enää “pakollinen ATK-harjoitus” tai “tilataan tämä viestinnältä sivuhuomio” johdolle, vaan sisällöt nousevat tärkeään rooliin johdon tavoitteiden jalkauttamisessa, johtamisessa. Sisältömuotoilu nostetaan mukaan strategisiin teemoihin, kuten kestävyyden edistämiseen. Käyttäytymisen muotoilun ja viestinnän yhdistäminen saa aikaan vaikuttavaa muutosta kaupunkilaisten ja kansalaisten arjessa. Tästä hyvä esimerkki on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Mari Kiviniemi, joka aktiivisesti työskentelee aiheen parissa ja kertoo oppejaan LinkedInnissä. (13)

Mahdollisuus D: Sisältömuotoilu uudistaa tavan, jolla teemme digitalisaatiota. Tämä voi tarkoittaa sitä, että digitalisaation avainhenkilöt organisaatioissa vakuuttuvat sisältöjen merkityksestä digitaalisten palvelujen onnistumisen ja vaikuttavuuden edellytyksenä, jolloin he haluavat nostaa tämän näkökulman kehityshankkeiden priorisointiin ja päätöksentekoon. Tämä voi myös tarkoittaa sitä, että digitalisaation siirtyessä entistä enemmän data- ja tekoälypainotteiseksi, hyvän sisällön rooli muuttuu. Selkeä kieli ja oivaltavat promtit ovat tekoälyn taitavan hyödyntäjän pakollista osaamista. Toisaalta tekoäly tulee entistä vahvemmin osaksi sisällöntuotantoa ja viestinnän ja digitalisaation roolit sekoittuvat entisestään.

Lähdemateriaaleja ja vinkkejä sisältömuotoilun aineistoihin

Numeroidut referenssit:

1. Piskonen, Elina ja Syrman, Salla: “Viestinnän palvelumuotoilu” (kirja, tulossa 11/2024)
2. Halvorson, Kristina: blogikirjoituksia (verkkosivusto)
3. Richards, Sarah (2017). “Content Design” (kirja); Lindberg, Oliver (2020). “Why content design matters: an interviews with Sarah Richards” (Medium-artikkeli)
4. Cihangir, Seniha: Vero.fi uudistus ja sisällön saavutettavuus (artikkeli), Cihangir, Seniha: Vero.fin uudistus (Youtube video)
5. Kervinen, Mari ja Niemi, Laura: “Saavutettavan kielen työkalupakki” (verkkosivusto)
6. Saavuta-seminaarin tallenteet eri vuosilta (videot, verkkosivusto)
7. Öörni, Eeva (2024). “Selkeä kieli, toimivat tekstit” (kirja)
8. Iso-Britannian valtion Government Digital Service (GDS) sisältömuotoilun opas (verkkosivusto); Iso-Britannian sisältömuotoilun malliin perustuva verkkokurssi sisältömuotoilusta (verkkokurssi); Iso-Britannian valtion roolikuvaukset eri tason sisältömuotoilijoille (verkkosivusto)
9. Downe, Lou (2020). “Good services” (kirja)
10. von Haaren, Hinrich (2022). “Content Transformation” (kirja)
11. Ahonen, Kristiina (2022). “Lorem ipsumin aika on ohi — näin kasvatat brändisi ja palvelusi arvoa sisältömuotoilulla” (blogi)
12. Helsingin kaupunki: “Sisältömuotoilun opas”, Digitaalisen asiakaskokemuksen pelikirja (verkkosivusto)
13. Kiviniemi, Mari: ajatuksia käyttäytymistieteistä ja viestinnästä (LinkedIn)

Lempparikirjani sisältömuotoilusta:

• Downe, Lou (2020). “Good services”
• von Haaren, Hinrich (2022). “Content Transformation”
• Richards, Sarah (2017). “Content Design”

Avoimet sisällöntuotannon oppaat

• Helsingin kaupunki: Hel.fi sisällöntuotannon opas
• Verohallinto: Vero.fi kirjoitusohjeet

Sisältömuotoilun oppaita eri maiden julkishallinnoissa

• Iso-Britannia, GDS: https://www.gov.uk/guidance/content-design
• Amerikka, 18F: https://guides.18f.gov/content-guide/our-approach/
• Uusi Seelanti: https://www.digital.govt.nz/standards-and-guidance/design-and-ux/content-design-guidance/

Kiitos

Kiitos kaikille sisältömuotoilun pioneereille ja ihmisille, joilta olen oppinut paljon tämän kokonaisuuden parissa!

Helsingin kaupungin sisältömuotoilijat vuosien varrelta:

• Kristiina Ahonen
• UX Lead Mari Kervinen
• Veera Partanen
• Oona Müller
• Julia Ingo
• Riikka Kyläheiko
• Emilia Nykänen
• Kaarin Laaneots
• Niina Mäki

Kirjoittajasta

Anni Leppänen on strateginen muotoilija ja Julkis-muotoilijat yhteisön perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Anni toimi vuosina 2019–2024 Helsingin kaupungilla johtavana palvelumuotoilijana ja perusti kaupungille Digimuotoilutiimin. Anni toimi Hel.fi-uudistuksessa osana hankejohtoa ja johti Hel.fi asiakaskokemuksen kehittämistä hankkeen aikana.